tiistai 23. helmikuuta 2010

Stanislaw Lem - Rauha Maassa

Lissää Lemiä, vieläkin vähän. Rauha Maassa piti kaivaa tämäkin esiin Ijon Tichyn takia. Tässäkin kirjassa mainioita juttuja, mutta jotenkin kokonaisuutena vähän rikkonaisempi esitys kuin useimmat Lemit. Höh.

Rauha Maassa kertoo siitä, kun Maahan on vihdoin saatu aikaan rauha. Sota on nimittäin ulkoistettu kokonaisuudessaan Kuuhun. Sodankäynnissä ollaan yleisesti siirrytty kokonaan ihmisettömiin vaihtoehtoihin. Mosat eivät enää tetsaile juoksuhaudoissa, vaan robotit ja tietokoneet ottavat mittaa toisistaan. "Sotilaat" ovat yhä pienempiä ja toimivat yhä vähemmän perinteisen sodankäynnin menetelmin. Jossain vaiheessa aseteknologia on karannut niin kauaksi käsistä, että kukaan ei enää tiedä oliko satunnainen hirmumyrsky ihan luonnollinen tapahtuma, vai vihollisvallan sotatoimi.

Ratkaisuksi löytyi rahdata kaikki aseistus Kuuhun. Kuusta tehtiin valtava asetehdas, jossa jokaisen valtion koneet kehittävät uusia ja uusia aseita. Tarvittaessa ne sitten voitaisiin hakea sieltä takas alas Maahan. Jekkuna vain se, että kukaan Maassa ei tiedä mitä Kuussa itseasiassa tapahtuu. Ei ole mitään takeita, että omat aseet olisivat yhtään niin hyviä kuin naapurin, eikä oikeastaan mistään muustakaan. Näin sodankäynti maapallolla sitten lopahti.

Kirja kertoo siitä kun Ijon Tichyn lähetetään ottamaan selvää siitä, mitä Kuussa tapahtuu nykyään. Ja Ijonhan ottaa. Kerronta pomppii koko kirjan ajan ympäriinsä eri menneisyyksien ja nykyhetken välillä, ilmeisesti symboloiden Ijon Tichyn sekavaa olotilaa. Miesparan aivot on nimittäin halkaistu kahtia. Tästä seuraa kaikkea huumoria, kun hänen kehonsa eri puoliskot haluavat eri asioita. Ijon nipistelee naisia bussissa ja syö kakkua vaikka yhtään ei tekisi mieli, koska oikea aivolohko pakottaa.

Kaukot ovat kirjan yksi iso idea. Ihmisillä on kauko-ohjattuja robotteja, joihin kytkeydytään ja niillä voi sitten vaikka harrastaa seksiä tai ryöstää pankkeja. Kaikkeen hölmöön niitä pääasiassa tunnuttiin käyttävän. Lemiltä aika luonteenomainen valinta kyllä korostaa juuri uuden ihmeellisen tekniikan tuota puolta. Kyllähän kaukoilla voisi jotain syvänmeren tutkimusta tai juuri avaruuskävelyitä tehdä, mutta eniten ihmiskunta kiinnittää niihin huomiota seksileluina. Makes sense!

Vaikka kirja on täynnä kaikkea yleistä hassuutta ja toimii muutenkin, niin jotenkin siitä jäi selvästi reikäisempi kuva kuin aiemmista Lemeistä. Kerronnan pomppiminen menee ehkä vähän kikkailun puolelle ja jotenkin kirja onnistui eksyttämään pari kertaa hetkellisesti. En tosin tiedä onko tällä kertaa jopa kyse käännöksestä. Jotenkin Rauha Maassa tuntuu epätasaisemmalta suoritukselta kuin useimmat käännökset. Ei ole tullut seurattua Lemin kirjojen kääntäjiä sen enempää, että en tiedä onko tästä vastuussa eri kaveri kuin yleensä vai onko tätä kääntäessä vain ollut huono päivä.

Jotenkin tämä kyllä nyt jäi kokemuksena häiritsemään. Toisaalta ei ole mitenkään varauksettoman onnellinen kirjasta, toisaalta taas tuntuu siltä, että pitäisi lukea tuo heti uudestaan. Selvittää vähän mikä siinä jäi tajuamatta vai onko siinä vaan jotain rikki kerronnan tai kielen osalta. Toisaalta Lemit kuitenkin tulee luettua vielä uudestaan kaikki ja nyt puskee kaikkia muitakin mielenkiintoisia kirjoja päälle, joten saattaapi jäädä toteuttamatta.

En uskalla ihan suositella vielä kaikille. Ijon ei ole kaikista karismaattisimmillaan ja kirja jotenkin tuntuu vähän hajanaiselta. Lemin hienoja visioita ja huumoria kuitenkin piisaa, joten kyllä tämä jossain vaiheessa kannattaa tarkistaa ulos. Palataan asiaan joskus.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Arvostele arvostelua tai suosittele tämän perusteella jotain uutta luettavaa!