keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Iain M. Banks - The Algebraist

Toinen scifi-suosikki. Iain M. Banksista on aina tykännyt, mutta pääasiassa lähinnä Kulttuurin takia. Mitenkä putoaa kirja, jossa ei Kulttuuria ole?

Vaikka Algebraistissa ei Kulttuuriin pääsekään tutustumaan, niin tarjolla on kaikkea muuta uutta ja jännittävää. Teknologiataso on selvästi vähän matalampi ja ennen kaikkea tekoälyt ovat paikallisen yhteiskuntajärjestyksen epäsuosiossa. Historiaa piisaa, mutta Banks kirjoittaa sen kirjaansa nokkelasti. Tapahtumiin viitataan lähinnä nimillä ja sitten jossain vaiheessa kirjaa ehkä selviää jotain lisää ja loput jää lukijan pääteltäväksi. Paljon parempi, kuin liirumlaarutella sata sivua jotain turhaa pälinää jostain kuvitteellisesta kulttuurista. Ehdottomasti kannatan tätä tapaa maailmankuvauksen suhteen.

Banks on askarrellut Algebraistia varten ihan uuden kosmologian ja maailmanjärjestyksen. Avaruudesta löytyy sekä nopeita (kuten ihmiset) ja hitaita rotuja. Hitaat mittailevat aikaa miljoonissa vuosissa ja pääasiassa viis veisaavat nopeiden rotujen kärhämöinneistä tai politikoinnista. Dwellerit ovat kaasujättiläisillä asuvia hitaita, jotka ovat kansoittaneet lähinnä koko avaruuden heti vähän alkuräjähdyksen jälkeen. Dwellerit ovat myös ehdottomasti kirjan parasta antia. Anarkistisia velikultia, jotka ovat todenneet jännittämisen täysin turhaksi jo aikoja sitten. Kovin Banksmaisia noin yleisesti, hyvää settiä.

Päähenkilönä kirjassa seikkailee kaikkia ihmisiä ja on näyttävä sotakin, mutta niistä viis. Tällä kertaa Banks ei anna räimimisen tai sadistisuuksien esittelyjen kaapata päähuomiota tarinalta, mikä on kovasti mainiota. Kirjan alussa vähän pelotti, että tuleeko tästä nyt joku tällainen pikkutarkka kuvaus siitä, kun pääpahis menee ympäri galaksin lapioimassa sinappai kahviin ja muuten olemassa itsetarkoituksellisen paha. Mutta ei onneksi.

Tavalliseen tapaan kirja on myös rakennettu arkkitehtoonisessa hengessä. Alussa joku tekstinpätkä liittyykin kirjan lopussa esiteltäviin tapahtumiin ja välissä selviää miksi nuo hahmot oli tuolla ja ketä ne oikein olikaan. Erittäin hyvin onnistunutta kikkailua tällä kertaa. Ei eksytä lukijaa mitenkään tarkoituksellisen kamalasti tai riko kerrontaa liikaa, mutta tarjoaa juuri sopivasti ylimääräisiä ahaa-elämyksiä hyvän tarinan nauttimisen lomaan.

Selkeästi laadukasta Banksia noin yleisesti. Dwellerit ovat sen verran ihania ja kirja itsessään sen verran nokkela, että tämä päätyy heittämällä toiseen kertaan luettavien kirjojen jonoon.

Kudos!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Arvostele arvostelua tai suosittele tämän perusteella jotain uutta luettavaa!