maanantai 2. elokuuta 2010

Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija

Itteä niskasta kiinni ja lisää Huovista luettavaksi. Lähikirjastossa pitkä rivi täynnänsä tätä. Ensimmäinen käteen sattui Havukka-ahon ajattelija.


Havukka-ahon ajattelija kertoo Konsta Pylkkäsestä. Eritaitava metsämies ja erämaiden intellektuelli. Pylkkänen viettää päivänsä paiskien hommia, ryyppäillen satunnaisesti ja pohtien syvästi kaikkea mikä eteen sattuu tulemaan. Mittarimadoista ydinsotaan. Hienoja ovat Pylkkäsen ajatukset.

Lukiessa sain kuulla, että tästä on tehty ihan elokuvakin. Pitää varmaan etsiä käsiin ja katsoa mitä ovat filmimiehet saaneet aikaan. Tasapainon vuoksi elokuvasta kertonut kaveri ei ollut lukenut kirjaa, ja sanoi haluavansa lukea sen, että näkee millainen alkuperäisteos oli. Mainitsi myös selvästi elokuvassakin hyvin toimineen kohdan, jossa kaverukset puhuvat naapuritalon isännästä. Juttu alkaa kehumisena, mutta saumattomasti lipuu julmettuun haukkumiseen. Kirjoitettuna toimi myös, kovasti hyvää settiä!

Havukka-ahon ajattelija alkaa vähän hitaasti. Alussa vähän epäilytti, että jaksaako Huoviselta ihan tällaista pitkää proosaa lukea. Kun oli pelkkiä novelleja tai muita juttusia lukenut pohjille. Aika pian kirja kyllä kerää vauhtia ja sen jälkeen piti otteessaan loppuun asti.

Huovisen kirjoista ei vaan oikein löydy pahaa sanottavaa. Hirvittävän sympaattisia ja varsin hauskoja. Pienieleisen kivoja ja huomattavan vähän mitään turhaa draamaa tai kriisejä sisältäviä. Mukavaa kun kirjailija ei tunnu tuntevan mitään tarvetta erikseen ilkeillä tai mulkuttaa hahmojaan, vaan ihan rehellisesti vain kirjoittaa mukavia tarinoita. Kaikkea jännää tapahtuu, mutta ilkeä kohtalo ei missään vaiheessa ryssi kaikkea jotenkin kauhealla tavalla, ihan vaan siksi että kirjassa olisi se pakollinen aallonpohja josta nousta sitten lopussa.

Havukka-ahon ajattelija on kivalla tavalla juttu. Ei mikään suuri draamankaarta toteuttava Tarina tai kirjaksi viimeistelty teos, vaan sellainen juttu. Pätkä Pylkkäsen elämää ja mietteitä ja sillä hyvä. Kivaa ja virkistävää luettavaa aina välillä, esimerkiksi verrattuna juuri jonkun Banksin limittäin risteileviin ja hienovaraisesti rakennettuihin paksuihin epiikoihin. Jälkimmäisistäkin tykkää, mutta on se kyllä mukavaa kun maailmasta löytyy molemmankaltaisia kirjoja.

Isosti peukkuja ylös tälle. Yhä lisää uskaltaa etsiä Huovista luettavaksi, mutta tähän väliin kaikkea ihan muuta.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Arvostele arvostelua tai suosittele tämän perusteella jotain uutta luettavaa!