Friedrich Nietzsche - Näin puhui Zarathustra, uudestaan!

Näin puhui Zarathustra jälleen. Uudestaan heränneen Nietzsche-innostuksen kourissa piti lukea tämä uudestaan. Vieläkin aivan mahtavaa kamaa. Kielellisesti ja ajattelun puolesta väkevintä settiä mitä on.

Näin puhui Zarathustra on selvästi Nietzschen pääteoksia. Löytyy ikuinen paluu, yli-ihmisen odottelu ja julistaminen ja muut suuret teemat. Valtavan hyväntuulinen ja innostava kirja. Zarathustra ei ole mikään ankea pohdiskelija tai persoonaton maksiimeja luonnosteleva filosofi, vaan aito nietzscheläinen pyhimys. Kaikkeen tarttuva, herkästi ilostuva ja vihastuva rellestäjä, joka nauttii omasta voimastaan ja surkuttelee ihmisen pienuutta.

Olen näköjään hehkuttanut jo aika kattavasti kirjan läpi edellisellä tavauksella. Sama J. A. Hollon suomentama versiokin vielä löytyi Tampereen kaupunginkirjaston varastojen syövereistä. En tiedä onko tästä uudempia painoksia tai käännöksiä olemassa, ehkä pitää joskus etsiä käsiin ihan mielenkiinnosta. Jotenkin vaikea kyllä uskoa, että tästä kovin paljon paremmaksi saisi enää kääntäjä pistettyä. Sen verran jykevää visiota on Hollo saanut kirjaan mukaan.

Näin puhui Zarathustra on selvästi niitä kirjoja, joista saa joka kerta enemmän irti. Nyt oikeastaan vaan odottaa, että kuluu vähän aikaa ja sitten tämän voisi lukea taas vähän uusin silmin. Yleisesti yksi niitä harvoja kirjoja, joista tulee sellainen olo, että tämä on saatava omaan hyllyyn.

Jos lähiaikoina istun vuorella, hengaan lähinnä kotkien ja käärmeiden kanssa ja salama sinkoan painavuuden myrskypilvestä, niin tiedätte mistä johtuu. Friedrich Nietzschen Näin puhui Zarathustra on yksinkertaisesti aivan loistavaa luettavaa kenelle tahansa. Aforistisuudessaan ehkä syheröistä, kieleltään mahdollisesti raskasta ja ajatuksienkaan puolesta ei varmasti millään tavalla sovi kaikille, mutta siitä huolimatta tämä kirja kannattaa kokea.

Hyvää kamaa.

Kommentit